Muut vapaat

Opintovapaa

Kun työntekijän päätoiminen palvelussuhde samaan työnantajaan on kestänyt vähintään vuoden, työntekijällä on oikeus opintovapaaseen. Viiden vuoden aikana saman työnantajan palveluksessa työntekijä voi pitää opintovapaata enintään kaksi vuotta.

Opintovapaa haetaan työnantajalta ja sitä voidaan myöntää opiskeluun julkisen valvonnan alaisessa koulutuksessa sekä ammattiyhdistyskoulutukseen työ- ja virkaehtosopimuksessa sovituin tavoin. Työnantajalla on oikeus siirtää opintovapaan alkamista, jos sen järjestäminen aiheuttaa tuntuvaa haittaa työnantajan harjoittamalle toiminnalle. Opintovapaata voidaan siirtää enintään kuusi kuukautta.

Opintovapaan ajalta ei makseta palkkaa. Opintovapaan aikana työntekijällä voi olla mahdollisuus saada aikuiskoulutustukea, ammattitutkintostipendi, yleistä asumistukea tai opintolainaa. Aikuiskoulutustukea voi saada päätoimisessa palvelussuhteessa oleva henkilö, jonka palvelussuhde samaan työnantajaan on kestänyt yhdessä tai useammassa jaksossa vähintään vuoden. Ammattitutkintostipendi voidaan myöntää henkilölle, joka on suorittanut ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon. Henkilön on oltava tutkinnon suorittaessaan 30 - 60-vuotias ja palvelussuhteen suomalaiseen työnantajaan on pitänyt kestää vähintään viisi vuotta. Tukea ja stipendiä voi hakea Koulutusrahastosta.

 

Opintovapaan päättymisen jälkeen työsuhde jatkuu normaalisti. Työntekijällä on oikeus keskeyttää opintovapaa ja palata töihin, mikäli opintovapaa on myönnetty yli 50 päivän ajaksi. Opintovapaan keskeyttämisestä on ilmoitettava työnantajalle vähintään neljä viikkoa ennen työhön paluuta. Työnantajalla ei ole velvollisuutta ottaa opintovapaan keskeyttänyttä työntekijään takaisin, jos hän on palkannut sijaisen opintovapaan ajaksi. Tällöin työhön palataan, kun sijaisen työsopimus on päättynyt.

Vuorotteluvapaa

Vuorotteluvapaata koskeva lakimuutos astui voimaan 1.9.2014. Jos vuorotteluvapaasta on sovittu ennen uuden lain voimaan tuloa ja vuorottelu alkaa vuoden 2014 puolella, noudatetaan sopimuksen tekohetken lainsäädäntöä.

 

Työntekijä voi sopia työnantajan kanssa vuorotteluvapaan pitämisestä. Vuorotteluvapaan kesto on vähintään 100 kalenteripäivää ja enintään 360 kalenteripäivää. Vuorotteluvapaan voi sopia pidettäväksi myös useammassa jaksossa.

Vuorotteluvapaan ehtona on, että vapaalle lähtevän tilalle palkataan sijaiseksi työtön työnhakija, jonka on täytynyt olla yhdenjaksoisesti tai osissa työttömänä vähintään 90 kalenteripäivää ennen työsuhdetta. Työttömyyden kesto lasketaan vuorotteluvapaan alkamista edeltäneiden 14 kuukauden ajalta. 

 

Työttömyysehto ei koske alle 30 vuotiaita työttömiä, joiden ammatti- tai korkeakoulututkinnon suorittamisesta on kulunut enintään vuosi. Yhden päivän työttömyys riittää myös, jos sijainen on vuorotteluvapaan alkaessa alle 25-vuotias tai yli 55-vuotias.

Työntekijällä on ennen vuorotteluvapaan alkamista oltava työeläkelain mukaista työssäoloa vähintään 16 vuotta.

 

Lisätietoa vuorotteluvapaan edellytyksistä ja vuorottelukorvauksesta löydät Yleinen työttömyyskassan YTK:n sivuilta.