Perhevapaat

Vanhempien oikeudesta jäädä pois työstä kotona tapahtuvan lapsen hoitamisen tai muun perhesyyn vuoksi säädetään työsopimuslain 4 luvussa. Näistä vapaista käytetään yleistä nimitystä perhevapaat. Kansaneläkelaitos maksaa perhevapaiden ajalta vanhempainpäivärahaa, joita ovat äitiys-, isyys-, vanhempain- tai erityisäitiysraha.
Työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa perhevapaiden ajalta (TSL 4:8). Useiden alojen työehtosopimuksissa on kuitenkin sovittu työnantajan palkanmaksuvelvollisuudesta etenkin äitiysvapaan ja lapsen äkillisestä sairastumisesta johtuvien lyhytaikaisten poissaolojen ajalta. Palkallisen vapaan pituus vaihtelee työehtosopimuksittain.

 

Äitiysvapaa

Työntekijällä on työsopimuslain mukaan oikeus äitiysvapaaseen. Äitiysvapaan pituus on 105 arkipäivää (muut kalenteripäivät kuin sunnuntait ja pyhäpäivät). Äitiysvapaa alkaa 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa ja päättyy 75 arkipäivää lasketun synnytysajan jälkeen.

Työntekijä voi halutessaan aloittaa äitiysvapaan jo aikaisemmin, aikaisintaan kuitenkin 50 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Äitiysvapaan alkua varhennettaessakin sen kesto on aina 105 arkipäivää.

 

Äitiysvapaan aloittamisesta on ilmoitettava työnantajalle kaksi kuukautta ennen vapaan alkua. Myös äitiysraha tulee muistaa hakea kahta kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa. Jos saat äitiysloman ajalta palkkaa, Kela maksaa äitiysrahan työnantajallesi. Lisätietoa Kelan verkkosivuilta.

Isyysvapaa

Isyysvapaa uudistui 1.1.2013. Uusia säännöksiä sovelletaan, jos erityisäitiysraha, äitiysraha tai adoptioperheissä vanhempainraha on alkanut 1.1.2013 jälkeen. Muihin sovelletaan vanhaa lakia, vaikka lapis olisi syntynyt 2013 puolella.


Isyysvapaa on enintään 54 arkipäivää eli noin 9 viikkoa. Kela maksaa vapaan ajalta isyysrahaa. Isyysrahan saanti edellyttää, että asut yhdessä lapsen äidin kanssa. Voit saada isyysrahaa poikkeuksellisesti, jos erikseen asuminen johtuu esim. työtilanteesta. Isyysvapaasta tulee ilmoittaa työnantajalle kaksi kuukautta ennen vapaan alkua. Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on yksi kuukausi.

 

Lisätietoa Kelan verkkosivuilta.

Vanhempainvapaa

Vanhempain vapaa alkaa äitiysvapaan jälkeen. Sen kesto on 158 arkipäivää.  Jos lapsia on syntynyt samalla kertaa useampia (monikkoperhe), vanhempainrahakautta pidennetään 60 arkipäivällä kutakin lasta kohti. Vapaalle voi jäädä isä tai äiti. Vanhemmat voivat olla vapaalla vuorotelle, mutta eivät yhtä aikaa. Osittaista vanhempainvapaata isä ja äiti voivat pitää samaan aikaan, jolloin molemmat tekevät osa-aikatyötä ja saavat osittaista vanhempainrahaa.



Osittainen vanhempainvapaa
Osittaista vanhempainvapaata voi pitää, jos lapsen äiti ja isä sopivat työnantajiensa kanssa osa-aikatyöstä vanhempainrahakaudella siten, että kummankin työaika ja palkka ovat 40-60 % alalla sovellettavasta kokoaikatyön työajasta ja palkasta. Sopimus osa-aikatyöstä on tehtävä vähintään kahden kuukauden jaksoksi kerrallaan. Työnantajalla ei ole velvollisuutta suostua osa-aikatyöjärjestelyyn, vaan laki edellyttää asiassa työntekijän ja työnantajan välistä sopimusta.

 

Hoitovapaa

Oikeus hoitovapaaseen perustuu työsopimuslakiin ja oikeus siihen alkaa välittömästi vanhempainrahakauden päätyttyä ja jatkuu siihen asti kun lapsi täyttää kolme vuotta. Hoitovapaata voi käyttää yksi vanhempi kerrallaan. Hoitovapaata voi pitää vain, jos sinä aikana ei käytetä samanaikaisesti esimerkiksi kunnallista perhepäivähoitoa tai päiväkotihoitoa.
Hoitovapaata voi pitää enintään kaksi vähintään kuukauden pituista jaksoa, elleivät työnantaja ja työntekijä sovi useammista ja lyhyemmistä jaksoista.

Mikäli lapsen äiti synnyttää uuden lapsen vanhempainvapaan tai hoitovapaan aikana, hänellä alkaa oikeus uuteen äitiys- tai vanhempainvapaaseen. Oikeus vapaaseen arvioidaan aina viimeisen lapsen mukaan.

 

Hoitovapaan myöntää työnantaja. Vähimmäispituus on yksi kuukausi. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia myös kahta useammasta ja kuukautta lyhyemmästä hoitovapaajaksosta.

Vanhempainpäivärahat

Työntekijän tulee ilmoittaa aiotusta perhevapaasta työnantajalle kaksi kuukautta ennen vapaan aloittamista. Samalla hän ilmoittaa vapaan pituudesta ja jaksottamisesta. Työntekijä voi perustellusta syystä poiketa kahden kuukauden ilmoittamisajasta. Mikäli vapaa kestää enintään 12 päivää, siitä tulee ilmoittaa vähintään kuukausi ennen vapaan aloittamista.

Kela maksaa äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa (= vanhempainpäivärahat), joilla korvataan työntekijän palkkatuloja, jotka jäävät vapaan ajalta saamatta. Tulottomille taataan vapaan ajalta perusturva. Päivärahojen saaminen edellyttää kuitenkin, että hakija on asunut Suomessa vähintään 180 päivää välittömästi ennen lapsen laskettua syntymäaikaa.  Päivärahoihin on oikeutettu myös henkilö, joka on ollut vakuutettuna EU- tai ETA-maassa, Sveitsissä tai Israelissa.

Kelan www-sivuilla on laskentaohjelmia, joiden avulla voi laskea päivärahakauden ajoittumisen ja arvioida päivärahan määrän työtulojen perusteella,
Päivärahaa maksetaan arkipäiviltä (myös lauantailta), mutta ei sunnuntailta, arkipyhiltä, itsenäisyyspäivältä eikä vapunpäivältä.

Työnteko äitiysrahakauden aikana

Työtä saa työnantajan suostumuksella tehdä äitiysrahakauden aikana. Työn ja työolosuhteiden tulee olla sellaiset, että niistä ei aiheudu vaaraa äidille tai syntyvälle lapselle. Työnteon pitää perustua työnantajan ja työntekijän yhteisymmärrykseen työn tekemisestä.

Neljä viikkoa äitisyvapaasta on kuitenkin pakollista äitiysvapaata, sillä työsopimuslaki kieltää työnteon kahden viikon ajalta ennen laskettua aikaa ja kahden viikon ajalta synnytyksen jälkeen.

Työhön paluu perhevapaalta

Perhevapaalta palaavan työhön paluuoikeudesta säädetään työsopimuslain 4 luvun 9 §:ssä. Työntekijällä, jolla perhevapaan päättyessä on voimassa oleva työsuhde, on ensisijaisesti oikeus palata entisiin työtehtäviinsä entisin työehdoin.

 

Mikäli yrityksessä tehdään esim. organisaatiomuutoksia, on työnantajan huomioitava perhevapaalla olevan paluusuoja uudelleen järjestettyihin tehtäviin. Mikäli paluu entisiin työtehtäviin ei ole mahdollista työnantajalla on velvollisuus tarjota mahdollisimman samankaltaisia työsopimuksen mukaisia työtehtäviä. Työtehtävien tarjoamisvelvollisuuden laajuus riippuu siitä, miten laajasti tai väljästi työtehtävistä on työsopimuksessa sovittu.

 

Työnantaja ei saa palkata uusia työntekijöitä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita perhevapaalla oleva on tehnyt. Yrityksen tulee käyttää tehtävien hoidossa sijaisia ja määräaikaisia työntekijöitä. Sijaisiin nähden perhevapaalta palaavalla työntekijällä on etuoikeus entisiin työtehtäviinsä.

 

Jos työtehtävät säilyvät samoina kuin ennen perhevapaan alkua, säilyvät myös työsuhteen ehdot. Palkkaan tulee tehdä työehtosopimusten mukaiset yleiset korotukset. Mikäli työtehtävät muuttuvat aiempaan verrattuna, määräytyvät myös työsuhteen ehdot uuden työn mukaan. Ehtojen muutos voidaan kuitenkin useimmiten toteuttaa vasta irtisanomisajan pituisen ajan kuluttua työhönpaluusta.

Irtisanomissuoja perhevapaalla

Perhevapaalla olevalla työntekijällä on tehostettu irtisanomissuoja. Työsopimuslain 7 luvun 9 § mukaan työntekijää ei saa irtisanoa sen vuoksi, että hän käyttää oikeuttaan perhevapaaseen. Perhevapaata käyttävän työntekijän irtisanoisen katsotaan johtuneen perhevapaan käyttämisestä, ellei työnantaja pysty osoittamaan sen johtuneen muusta syystä. (ei koske työsuhteen päättämistä henkilöön liittyvillä perusteilla tai esim. konkurssitilannetta)

 

Äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla olevaa työntekijää ei pääsääntöisesti saa irtisanoa tuotannollisilla tai taloudellisilla perusteilla. Irtisanominen on mahdollista vain jos yrityksen toiminta päättyy kokonaan. Jos irtisanomisperuste tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla on selvää, voidaan irtisanomisilmoitus toimittaa perhevapaalla olevalle jo ennen töihin paluuta. Työsuhde päättyy kuitenkin vasta perhevapaan päättymisestä lukien alkavan irtisanomisajan kuluttua.