Sairausajan palkka

Sairausajan palkka

Työntekijän oikeudesta sairausajan palkkaan säädetään työsopimuslaissa. Lain mukaan työkyvyttömänä olevalla työntekijällä on oikeus sairausajan palkkaan, jos hän on estynyt tekemästä työtään sairauden tai tapaturman vuoksi. Työnantajan palkanmaksuvelvollisuus koskee sekä sairaudesta, työtapaturmasta että vapaa-aikana sattuneesta tapaturmasta johtuvaa työkyvyttömyyttä.

Työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa sairausajan palkkaa, jos työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi joutuminen omasta syystään tappeluun.

Lain mukaan sairausajan palkkaa maksetaan sairastumispäivältä (jos se olisi ollut työpäivä) ja sitä seuraaviin yhdeksään arkipäivään sisältyviltä työpäiviltä. Jos työsuhde on työkyvyttömyyden alkamishetkellä kestänyt vähintään yhden kuukauden, työntekijällä on oikeus täyteen palkkaan em. ajanjaksolta. Jos työsuhde on kestänyt alle kuukauden, maksetaan samalta ajanjaksolta puolet palkasta.

Edellä mainitut työsopimuslain mukaiset määräykset tulevat noudatettaviksi ellei alalla sovellettavassa työehtosopimuksella, työsopimuksella tai työpaikan sisäisessä käytännössä ole muuta sovittu.

Sairausajan palkan määrä

Työsopimuslain mukaan työntekijällä on oikeus saada sairausajalta täysi palkka. Palkkaperusteena pidetään työsopimuksessa sovittua palkkaa, jollei työntekijä kuulu jonkin työehtosopimuksen piiriin. Joissakin työehtosopimuksissa vaaditaan, että työsuhteen on kestettävä tietyn ajan, ennen kuin työntekijällä on oikeus saada sairausajan palkkaa. Tavallisesti tämä aika on yksi kuukausi, mutta esimerkiksi kunta-alalla on pidempiäkin odotusaikoja.

Työsopimuslain mukaan työnantaja maksaa sairausajan palkan sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun, enintään kuitenkin siihen saakka, kun työntekijän oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan alkaa. Työehtosopimusten mukainen oikeus sairausajan palkkaan on yleensä huomattavasti pidempi. Maksujakso on porrastettu yleensä työsuhteen keston mukaisesti. Yleinen korvausjakson pituus on 28 - 56 päivää. Työnantaja maksaa tältä pidennetyltä ajalta palkan ja päivärahan erotuksen. Usein menetellään niin, että työnantaja maksaa korvausjaksolta täyden palkan ja saa tältä jaksolta Kelan sairauspäivärahan itselleen.

Saman sairauden uusiutuessa 30 päivän kuluessa edellisen päivärahan maksamisesta työntekijällä on oikeus sairauspäivärahaan sairastumispäivää seuraavasta päivästä. Tällöin työnantajalla on lain mukaan velvollisuus maksaa sairausajan palkkaa vain sairastumispäivältä. Työehtosopimuksissa on usein määräys, että tällaisissa tapauksissa sairausajan palkanmaksujakson laskeminen jatkuu siitä, mihin edellisellä sairastumiskerralla jäätiin. Jos sairauden uudistumisen välillä on yli 30 päivää tai kyseessä on eri sairaus, sairausajan palkanmaksujakso alkaa uudelleen.

Kelan maksama sairauspäiväraha

Työnantaja maksaa työsopimuslain perusteella sairauspäivärahan omavastuuajalta palkkaa. Työnantaja voi maksaa sairausajalta palkkaa pidemmältäkin aikaa, esim. työehtosopimuksen tai työsopimuksen perusteella. Jos työnantajan maksama sairausajan palkka päivää kohti on pienempi kuin päiväraha, maksetaan erotus työntekijälle.
 
Kun työnantaja ei enää ole velvollinen maksamaan palkkaa sairausajalta, tulee työntekijän hakea Kelalta sairauspäivärahaa. Sairauspäivärahaa maksetaan työntekijälle alle vuoden kestävästä työkyvyttömyydestä. Jos työkyvyttömyys jatkuu yli vuoden, henkilö voi saada kuntoutustukea tai siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle.
 
Jos työntekijän sairauden taustalla on tapaturma kuten työtapaturma tai liikennevahinko, hän voi saada korvausta vakuutusyhtiöstä. Mikäli vakuutushakemuksen käsittely pitkittyy asiakkaasta riippumattomista syistä, voi työntekijä hakea sairauspäivärahaa Kelasta. Tällöin sairauspäiväraha maksetaan työntekijälle, ei työnantajalle.
 
Lisätietoa sairaspäivärahasta, sen määrästä ja hakemisesta saat Kansaneläkelaitoksen nettisivuilta (www.kela.fi).

Ilmoitus työnantajalle

Työsopimuslaissa ei ole säännöstä, joka velvoittaa työntekijää ilmoittamaan sairastumisestaan. Ilmoitusvelvollisuus perustuu työsuhteesta johtuviin yleisiin velvollisuuksiin ja oikeuskäytännössä se on katsottu laajaksi. Myös monissa työehtosopimuksissa on määräys, joka velvoittaa ilmoittamaan sairastumisesta viipymättä.

Ilmoitus on tehtävä pääsääntöisesti lähimmälle esimiehelle. Jos työntekijä tahallisesti laiminlyö ilmoitusvelvollisuuden, seurauksena voi olla se, että palkanmaksuvelvollisuus alkaa vasta sinä päivänä, kun ilmoitus on tehty.

Työkyvyttömyyden toteaminen

Lain mukaan työntekijän on esitettävä pyydettäessä luotettava selvitys työkyvyttömyydestä. Työehtosopimuksissa on määräyksiä, joiden mukaan sairausajan palkan maksamisen edellytyksenä on, että työntekijä esittää työkyvyttömyydestään työnantajan hyväksymän selvityksen. Työnantaja voi luoda myös oman kaikkia työntekijöitä koskevan käytännön selvityksen esittämisestä.

Lapsen sairaus

Työntekijällä on oikeus olla poissa töistä enintään neljä työpäivää kerrallaan äkillisesti sairastuneen alle 10-vuotiaan lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi. Tähän vapaaseen on oikeutettu yksi vanhempi kerrallaan. Vanhemmat voivat jakaa hoitovapaajakson keskenään haluamallaan tavalla.

Työntekijän on esitettävä pyynnöstä luotettava selvitys tilapäisen hoitovapaan syystä.
Lain mukaan työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa tilapäisen hoitovapaan ajalta, mutta useimmissa työehtosopimuksissa on määräys palkanmaksuvelvollisuudesta kolmen tai neljän päivän ajalta.