Vuosiloma

Työntekijä ansaitsee vuosilomaa työssäolokuukausien mukaan. Loman pituuteen vaikuttaa työsuhteen pituus.

Lomanmääräytymiskuukausi on pääsääntöisesti sellainen kuukausi, jolloin loman ansaintasäännöstä riippuen työtä on tehty vähintään 14 päivää tai 35 tuntia. Vuosilomaa kartutetaan lomanmääräytymisvuoden aikana, joka 1.4 - 31.3 välinen aika.

Jos työsuhde on maaliskuun loppuun mennessä kestänyt alle vuoden, ansaitsee työntekijä vuosilomaa 2 päivää kultakin työssäolokuukaudelta. Jos työntekijän työsuhde on alkanut esimerkiksi 1.9.2015, hän ansaitsee lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2015-31.3.2016 yhteensä 14 lomapäivää.

 

Vähintään vuoden jatkuneessa työsuhteessa lomaa karttuu 2,5 päivää kuukautta kohden. Työ- ja virkaehtosopimuksissa on usein sovittu myös tätä pidemmistä lomista.

 

Kun tarkastellaan onko työsuhde kestänyt yhden vuoden, on sen tullut kestää vähintään yhden vuoden 31.3. mennessä. Jos työsuhde on alkanut 1.4. edelllisenä vuonna yhden vuoden vaatimus täyttyy. Jos työsuhde on alkanut vasta 1.4. jälkeen, tämä vaatimus ei täyty.


Työntekijöille, joihin sovelletaan ns. 35 tunnin ansaintasääntöä ja joille maksetaan muuta kuin viikko- tai kuukausipalkkaa, maksetaan prosenttiperusteinen vuosilomapalkka. Jos työsuhde on kestänyt lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä alle vuoden, vuosilomapalkan suuruus on 9 % edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana maksetusta palkasta (vähennettynä ylityökorvausten korotusosilla). Jos työsuhde on kestänyt 31.3. mennessä yli vuoden, vuosilomapalkan prosentti on 11,5 %.
 

Vuosilomalain muutokset 1.4.2016

Lomalla sairastamiseen ja perhevapaan lomakertymään muutoksia

Vuosiloman siirtämiseen vuosilomalla sairastumisen vuoksi tulee kuuden päivän omavastuu. Lisäksi äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan aikana vuosilomaa kertyy jatkossa enintään kuudelta kuukaudelta. Hallitus esitti 17.3.2016, että tasavallan presidentti vahvistaisi lait.

Lait tulevat voimaan 1.4.2016 eli seuraavan lomanmääräytymisvuoden alusta. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa lait 18.3.2016.

Kuuden päivän omavastuu lomalla sairastamiselle

Vuosilomalain muutoksen myötä työntekijällä, joka sairastuu vuosilomansa aikana, on oikeus vuosiloman siirtämiseen kuuden omavastuupäivän jälkeen. Omavastuupäivät voivat kertyä myös yksittäisistä työkyvyttömyyspäivistä. Jokaiselle työntekijälle turvataan kuitenkin neljän viikon vuosiloma, jos vuosilomaa on ansaintavuodelta kertynyt vähintään 24 arkipäivää.

Nykyisen vuosilomalain mukaan työntekijä on voinut siirtää ne vuosilomapäivät, jolloin hän on ollut sairaudesta tai tapaturmasta johtuvasta syystä työkyvyttömänä. Muutoksen arvioidaan tuovan 150 miljoonan euron säästöt työnantajille.

Perhevapaalta kertyvä loma vähenee

Nykyisen lain mukaan työntekijälle kertyy vuosilomaa koko perhevapaan ajalta lukuun ottamatta hoitovapaata. Lakimuutoksen myötä vuosilomaa kertyy korkeintaan 156 äitiys- ja vanhempainvapaapäivältä ja 156 isyys- ja vanhempainvapaapäivältä eli kuudelta kuukaudelta.

Uutta lakia sovelletaan niihin äitiys- ja vanhempainvapaapäiviin tai vastaavasti isyys- ja vanhempainvapaapäiviin, jotka pidetään lain voimaantulon jälkeen. Lisäksi edellytyksenä on, että kyseisen lapsen hoitamiseksi pidetty ensimmäinen perhevapaajakso pidetään 1.4.2016 tai sen jälkeen.

Muutoksen myötä sairausvakuutuslain mukaan työnantajille maksettavien vuosilomakustannusten korvaukset vähenevät. Säästöjen suuruudeksi on arvioitu 27 miljoonaa euroa vuodessa.(Lähde: tem.fi)

Vuosiloman pitäminen

Pääsääntöisesti neljä viikkoa vuosilomasta eli kesäloma annetaan lomakaudella touko - syyskuussa. (Lomakausi 2.5. – 30.9.) Loppuosa eli viikon talviloma annetaan viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä, 1.10. – 30.4. välisenä aikana.

Vuosilomaa kuluttavat vuosilomalain mukaan arkipäivät, paitsi sunnuntait, kirkollisen juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, juhannusaatto, pääsiäislauantai ja vapunpäivä. Lauantait katsotaan arkipäiviksi, jotka kuluttavat lomaa. Lomaan ei tarvitse sisältyä tiettyä määrää lauantaipäiviä, vaan vuosiloman ajankohta ratkaisee, kuinka monta lauantaina vuosilomaan kuluu. Jos lomaa pidetään kokonainen viikko maanantaista sunnuntaihin, tästä kertyy 6 lomapäivää.

Ajankohdasta sopiminen

Vuosiloma annetaan työntekijälle työnantajan määräämänä ajankohtana, jolleivät työnantaja ja työntekijä sovi loman pitämisestä jäljempänä kerrotulla tavalla. Vuosilomasta 24 arkipäivää on sijoitettava lomakaudelle (kesäloma). Muu osa lomasta (talviloma) on annettava viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä. Kesäloma ja talviloma on annettava yhdenjaksoisena, jollei työn käynnissä pitämiseksi ole välttämätöntä jakaa sitä osaa kesälomasta, joka ylittää 12 arkipäivää, pidettäväksi yhdessä tai useammassa osassa.

Jos loman antaminen lomakaudella aiheuttaa kausiluonteisessa työssä olennaisia vaikeuksia työnantajan toiminnalle, kesäloma voidaan antaa lomakauden ulkopuolella saman kalenterivuoden aikana.

Työnantaja ja työntekijä saavat sopia, että työntekijä pitää 12 arkipäivää ylittävän loman osan yhdessä tai useammassa jaksossa. Työnantaja ja työntekijä saavat sopia vuosiloman sijoittamisesta ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu. Lisäksi saadaan sopia 12 arkipäivää ylittävän lomanosan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä.

Työntekijöiden kuuleminen

Työnantajan on selvitettävä työntekijöille tai heidän edustajilleen vuosiloman antamisessa työpaikalla noudatettavat yleiset periaatteet. Ennen loman määräämistä työnantajan on varattava työntekijälle tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Työantajan on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon työntekijän esitykset ja noudatettava tasapuolisuutta lomien sijoittamisessa. Ellei loman ajankohdasta päästä yksimielisyyteen, työantaja voi päättää, milloin loma pidetään.

Ajankohdasta ilmoittaminen

Työnantajan määrätessä loman ajankohdan hänen on ilmoitettava siitä työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, loman ajankohta voidaan ilmoittaa myöhemmin. Siitä on kuitenkin ilmoitettava viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista.

Vuosiloman sijoittaminen työntekijän vapaajaksolle tai irtisanomisajalle
Työnantaja ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa alkavaksi työntekijän vapaapäivänä, jos tämä johtaa lomapäivien vähenemiseen. Kolme päivää tai sitä lyhyempää loman osaa ei saa ilman työntekijän suostumusta antaa niin, että lomapäivä sattuisi työntekijän työvuoroluettelon mukaiseksi vapaapäiväksi.

Työnantaja ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa työntekijän äitiys- eikä isyysvapaan ajaksi. Jos työntekijän vuosilomaa ei voida äitiys- tai isyysvapaan vuosi antaa vuosilomalain edellyttämällä tavalla, loma saadaan antaa kuuden kuukauden kuluessa vapaan päättymisestä.

Mikäli työntekijä haluaa pitää kertyneet lomansa ennen työsuhteen päättymistä, siitä on sovittava työnantajan kanssa. Jos lomia ei ole nimenomaisesti sovittu pidettävän ennen työsuhteen päättymistä, työntekijä ei yksin voi päättää lomien pitämisestä. Työnantaja voi myös määrätä, että kertyneet lomat pidetään irtisanomisaikana. Työnantajan on kuitenkin noudatettava lain säädöksiä koskien ilmoitusaikaa ja lomien sijoittamista vapaajaksoille. Työsuhteen päätyttyä työntekijällä on oikeus saada lomakorvaus pitämättä jääneistä lomistaan. Jos kaikki lomat on pidetty ennen työsuhteen päättymistä, voi työntekijällä olla oikeus työehtosopimuksen perusteella myös lomarahaan, vaikka töihin ei enää palaisikaan.

Vuosiloman sijoittaminen työntekijän vapaajaksolle tai irtisanomisajalle

Työnantaja ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa alkavaksi työntekijän vapaapäivänä, jos tämä johtaa lomapäivien vähenemiseen. Kolme päivää tai sitä lyhyempää loman osaa ei saa ilman työntekijän suostumusta antaa niin, että lomapäivä sattuisi työntekijän työvuoroluettelon mukaiseksi vapaapäiväksi.

Työnantaja ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa työntekijän äitiys- eikä isyysvapaan ajaksi. Jos työntekijän vuosilomaa ei voida äitiys- tai isyysvapaan vuosi antaa vuosilomalain edellyttämällä tavalla, loma saadaan antaa kuuden kuukauden kuluessa vapaan päättymisestä.

Mikäli työntekijä haluaa pitää kertyneet lomansa ennen työsuhteen päättymistä, siitä on sovittava työnantajan kanssa. Jos lomia ei ole nimenomaisesti sovittu pidettävän ennen työsuhteen päättymistä, työntekijä ei yksin voi päättää lomien pitämisestä. Työnantaja voi myös määrätä, että kertyneet lomat pidetään irtisanomisaikana. Työnantajan on kuitenkin noudatettava lain säädöksiä koskien ilmoitusaikaa ja lomien sijoittamista vapaajaksoille. Työsuhteen päätyttyä työntekijällä on oikeus saada lomakorvaus pitämättä jääneistä lomistaan. Jos kaikki lomat on pidetty ennen työsuhteen päättymistä, voi työntekijällä olla oikeus työehtosopimuksen perusteella myös lomarahaan, vaikka töihin ei enää palaisikaan.

Työkyvyttömyys vuosiloman alkaessa ja aikana

Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuosi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Työntekijällä on pyynnöstään oikeus loman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.


 

Vuosiloman säästäminen

Työantaja ja työntekijä saavat sopia 18 päivää ylittävän osan lomasta pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana. Työntekijällä on oikeus säästää 24 päivää ylittävä osa lomastaan, jos siitä ei aiheudu työpaikan tuotanto- ja palvelutoiminnalle vakavaa haittaa.

Vuosiloman säästämisestä ja säästettävien lomien määrästä työnantajan ja työntekijän on neuvoteltava viimeistään silloin, kun työnantaja vuosilomalain edellyttämällä tavalla kuulee työntekijöitä vuosiloman ajankohdasta.

Säästövapaa on annettava työntekijälle hänen määräämänään kalenterivuonna tai hänen määrääminään kalenterivuosina. Jollei säästövapaan tarkemmasta ajankohdasta voida sopia, työntekijän on ilmoitettava säästövapaan pitämisestä viimeistään neljä kuukautta ennen sen alkamispäivää.

Vuosilomapalkka

Vuosiloman ajalta maksetaan vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkka. Viikko- ja kuukausipalkkainen saa normaalin palkkansa loman ajalta. Kuukausipalkkaisen lomapalkkaan lisätään muut kuin tilapäiset palkanlisät. Vuosilomapalkka on maksettava työntekijälle ennen loman alkamista. Enintään kuuden päivän pituiselta lomajaksolta lomapalkka saadaan kuitenkin maksaa työsuhteessa tavanmukaisesti noudatettavina palkanmaksupäivinä.

Tunti- ja urakkapalkkaisen (joihin sovelletaan 14 päivän ansaintasääntöä) lomapalkka määräytyy yleensä keskipäiväpalkan ja lomapäivien lukumäärän mukaan määräytyvien kertoimien perusteella. Keskimääräinen päiväpalkka saadaan jakamalla lomanmääräytymisvuoden (1.4. - 31.3.) työssäoloajan palkka (vähennettynä ylitöiden korotusosila) tehtyjen työpäivien lukumäärällä. Tähän lisätään kahdeksasosa tehdyistä ylitöistä. Kun keskipäiväpalkka on laskettu, lomapalkka saadaan kertomalla keskipäiväpalkka vuosilomalain 11 §:stä ilmenevällä kertoimella seuraavasti:

Työntekijöille, joihin sovelletaan ns. 35 tunnin ansaintasääntöä ja joille maksetaan muuta kuin viikko- tai kuukausipalkkaa, maksetaan prosenttiperusteinen vuosilomapalkka. Jos työsuhde on kestänyt lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä alle vuoden, vuosilomapalkan suuruus on 9 % edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana maksetusta palkasta (vähennettynä ylityökorvausten korotusosilla). Jos työsuhde on kestänyt 31.3. mennessä yli vuoden, vuosilomapalkan prosentti on 11,5 %.

Lomaraha

Lomarahaan ei ole oikeutta ilman eri sopimusta. Sen maksaminen perustuu joko työehtosopimukseen, työsopimukseen tai työpaikalla noudatettuun käytäntöön. Lomaraha maksetaan joko vuosilomapalkan yhteydessä ennen loman alkua tai loman jälkeen, sopimuksesta riippuen. Lomarahasta on omat säännöksensä eri työehtosopimuksissa. Kaikissa työehtosopimuksissa ei ole annettu mahdollisuutta vaihtaa lomarahaa vapaaksi. Jos tämä kuitenkin työehtosopimuksen mukaan on mahdollista, on lomarahan vaihtamisesta vapaaksi sovittava työnantajan kanssa. Työntekijällä ei siis ole subjektiivista oikeutta tähän.

Lomarahan määrä on 50 % lomapalkan määrästä. Yleensä lomarahan saaminen edellyttää töihin palaamista loman jälkeen ja usein se maksetaan kahdessa erässä, ennen lomaa ja loman jälkeen.

Lomakorvaus

Lomakorvauksella tarkoitetaan tavallisesti sellaista rahaerää, joka maksetaan työntekijälle työsuhteen päättyessä niiltä lomapäiviltä, jotka ovat jääneet pitämättä. Lomakorvaus vastaa sitä vuosilomapalkkaa, jonka henkilö olisi saanut, jos hän olisi pitänyt lomaa. Lomakorvausta ei siis jää maksettavaksi, jos kaikki lomat on pidetty työsuhteen päättymishetkellä. Työnantaja ja työntekijä voivat vapaasti sopia keskenään siitä, että ansaitut lomat pidetään irtisanomisaikana.